Kun puhutaan huolloista teollisuuden viitekehyksessä, mielikuvat ovat usein (varsin) negatiivisia: huollot ovat kalliitta, aikaa vieviä ja yleisesti ottaen vain pakollinen paha. Toisin sanoen huollot ovat kuluerä, josta haluttaisiin eroon.

Mutta mitä jos kääntäisimmekin ajatuksen kuluerästä päälaelleen ja katsoisimme huoltotoimenpiteitä tuottavina investointeina?

Monet yritykset ymmärtävät toki periaatteessa kunnossapidon hyödyt, mutta kunnossapidon suunnitelmat harvoin jalkautuvat strategiapapereita pidemmälle, ja usein käytännön toimenpiteet saavat väistyä tuotantopaineiden tieltä.

Kvartaaleittain ajateltu tuotanto johtaa usein konekannan ja tuotanto-omaisuuden kannalta epäsuotuisiin toimintamalleihin, joissa kalustolle kertyy jatkuvaa korjausvelkaa. Paineet tehostaa tuottavuutta ja nostaa koneiden käyttötunteja monesti leikkaavat aikaa ja budjettia kunnossapidolta, mikä riskien toteutuessa voi johtaa jopa materiaalin ja liikevaihdon kiertonopeuden laskuun. Liian usein kunnossapidossa keskitytään lyhyen aikavälin kustannusten minimointiin sen sijaan, että panostettaisiin tuotantokaluston arvon maksimoimiseen.

Monesti etenkin taantuman alla huoltotoimenpiteet ovat ensimmäisiä leikkurin alle joutuvista toimista, joista tinkimällä haetaan säästöjä. Monesti tämä kääntyy kuitenkin päälaelleen, ja saavutetut säästöt valuvat nopeammin kuluvaan kalustoon ja kasvaneihin seisokkihäviöihin. Silti tällainen lyhytnäköinen säästämisajattelu elää teknologiateollisuudessa sitkeänä ja asioita korjataan yleensä vasta silloin, kun ne hajoavat.

Puhuttaessa kalustosta ja sen kulumisesta kysymys ei ole siitä, tulevatko koneet hajoamaan, vaan siitä, milloin ne tulevat hajoamaan. Kun sisäistämme ajatuksen siitä, että kalusto ja koneet eivät ole ikuisia, voimme kääntää katseen kohti hajoamisen ennakointia ja siihen varautumista.

Proaktiivinen huoltaminen

Mietitäänpä vaikka auton huoltamista – Huollatko autoasi säännöllisesti ennen kuin siinä ilmenee vikoja vai korjaatko vasta, kun auto hajoaa tien päälle?
Jos huollat autosi ennakoivasti ja vikavapaasti, mikset huoltaisi myös koneitasi samalla lailla?

Väärässä paikassa kitsastelu voi olla tänään säästetty mutta tulevaisuudessa korkojen kera kulutettu. Kunnossapidon perimmäinen tarkoitus ei ole korjata syntyneitä vahinkoja vaan estää vahinkojen syntyminen alun alkaen. Jos yrityksen kunnossapito on jatkuvaa korjaamista ja tulipalojen sammuttelua, on kunnossapidossa epäonnistuttu jo paljon aikaisemmin kuin vikojen ilmetessä. Huolto on yksi tuotantotekijöistä, jolla tehostaa toimintoja, eikä se siksi saisi olla pelkkää reagointia, vaan otteen pitäisi pysyä proaktiivisena.

Työstökoneisiin ja valmistavan teollisuuden kalustoon investoidessa sitoutuu näihin hankintoihin valtavasti resursseja. Niinpä niiden täyden elinkaaren sekä mahdollisimman hyvän käyttösuhteen turvaaminen elinaikana on tuotannon kannalta äärimmäisen tärkeää. Tämä edellyttää jatkuvaa ja ennakoivaa kunnossapitoa, modernisointeja ja investointeja korjauksiin. Jotta investoinneista voisi saada täyden potentiaalin irti, tulee punnita tuotanto-omaisuuden koko elinkaarta, sen kustannuksia, hyötysuhdetta ja jälkikäsittelyä.

Parempaa ennakoitavuutta

Maxjas Oy on toiminut teollisuuden kunnossapidon alalla jo liki 30 vuotta, ja päätoimintaamme on huoltaa, asentaa ja tuoda maahan CNC-työstökoneiden osia ja osakokonaisuuksia. Yrityksemme tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat johde- ja paljesuojat, lastunkuljettimet ja johdevoitelujärjestelmät.

Olemme huomanneet käytännössä, että tarjoamalla asiakkaidemme tarpeisiin räätälöityjä työstökoneiden suojien elinkaaripalveluita – suojausten ostohetkestä koko käyttöiän huoltoihin ja aina niiden loppukäsittelyyn saakka – olemme kyenneet tarjoamaan konepajoille parasta arvoa huoltoon sijoitetulle rahalle. Koneiden suojausten ennakoivalla huollolla olemme onnistuneet luomaan jatkuvia säästöjä sekä välttämään tuotanto-omaisuuden turhia seisonta-aikoja.

Työstökoneiden remontit ovat usein kalliitta ja aikaa vieviä projekteja, jolloin tappiota syntyy huollon välittömien kustannusten lisäksi myös koneen käyttämättömästä ajasta. Työstökoneiden remontteja onkin hyvä ennaltaehkäistä niin pitkälle kuin mahdollista, ja johdesuojien kunnossapito on tässä avainasemassa.

Elinkaaripalvelut auttavat yrityksiä hahmottamaan paremmin kunnossapidon kokonaisuutta ja varautumaan ajoissa huollon seuraavaan vaiheeseen, oli kyseessä sitten vuosihuolto, kasvanut seisonta-ajan riski tai vanhan osan jälkikäsittely ja vaihtaminen uuteen.

Digitalisuus tehostaa tuotantoa

Tiedolla johtaminen on tämän päivän kunnossapidon avainsana. Digitalisuus on monin paikoin tehostanut koneiden käyttöä, samoin kuin niiden kunnossapitoa. Osien iän, käyttötuntien kertymisen ja liikematkojen mittaaminen on jatkuvasti helpottunut ja näin myös osakohtaista dataa on enemmän tarjolla. Pystymme nykyään konepajoissa mittaamaan suhteellisen helposti, milloin kone on viimeksi huollettu, mitä osia siihen on vaihdettu ja kuinka paljon käyttötunteja näille on vaihdon jälkeen kertynyt.

Komponenttien ja osien elinkaaren mittaamisella voidaan esimerkiksi välttää turhia sekä ”kaiken varalta” tehtäviä hankintoja sekä ennustaa riskien toteutumista entistä tarkemmin. Esimerkiksi Maxjas Oy on kyennyt kohdentamaan huoltotoimenpiteitä ja parantamaan niiden ennakoivuutta hyödyntämällä koneiden käyttö- ja historiatietoja. Olemassa olevan datan avulla olemme voineet ennustaa paremmin, mitä toimenpiteitä työstökoneille pitää milloinkin tehdä, ja olemme voineet varautua toimenpiteisiin hyvissä ajoin ennen suunniteltua huoltoa.

Digitalisuus on luonut kentän myös entistä verkostoituneemmalle konepajatoiminnalle. Tämä on mahdollistanut myös suoritusperusteisten palveluiden ostamisen konepajateollisuudessa. Yksittäisten yritysten ei tarvitse ostaa kokonaisia tuotannon osia omaksi, vaan ne voidaan ulkoistaa tai liisata muualta. Verkostoitunut konepajatoiminta tarjoaa hyvät edellytykset myös kunnossapitoverkkojen luomiseen ja niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Esimerkiksi huollon eri osa-alueista voivat vastata eri yritykset, ja vastuualueet voidaan jaotella ajan tai osa-alueiden mukaan. Esimerkiksi takuuaikana koneesta vastaa täysin laitevalmistaja tai maahantuoja, mutta tämän jälkeen koneen kunnossapito voidaan pilkkoa kunnossapitosopimuksilla eri osa-alueisiin erikoistuneille yrityksille. Dynaamisella kunnossapitoverkostolla teollisuuden asiakas voi luoda lisäarvoa kilpailutuksilla, kattavalla datan keruulla ja päällekkäisillä kunnossapidon vaiheilla, jotka vähentävät seisokkihäviöitä.

Kiertotalous ja ympäristöystävällisyys

Ympäristöystävälliset arvot ja niiden globaalit trendit tulevat myös vaikuttamaan siihen, kuinka tulemme tulevaisuudessa näkemään tuottavan teollisuuden prosessit. Suomi on valtiona tavoittelemassa hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja tulee johtamaan myös fossiilisten polttoaineiden käytön ja teollisten prosessien päästöjen laskemiseen. Hiilineutraaliuden tavoite, kuten myös Euroopan Unionin konseus päästökaupan tiukentamisesta, tulee asettamaan paineita Suomen teollisuudelle laskea päästöjään ja pyrkiä entistä resurssitehokkaampaan toimintaan. Tällöin materiaalien pitää olla pidempi-ikäisiä ja myöskin uusiokäytettäviä.

Tämä voi johtaa alalla nopeisiinkin muutoksiin, joihin suomalaisen teollisuuden on pakko sopeutua. Tuotannon hallinnan ja kunnossapidon osalta tämä merkitsee siirtymistä entistä ennakoivampaan toimintamalliin sekä muutoksia tuotanto-omaisuuden huoltoon. Elinkaariajattelu onkin vahvasti tätä päivää ja auttaa vastaamaan päästötavoitteiden luomiin haasteisiin ja onkin jo muodostunut vakikäytännöksi useissa organisaatioissa.
Elinkaariajattelu kytkeytyy vahvasti kiertotalouteen ja on yksi helpoimmin toteutettavia keinoja tuotannon hiilijalanjäljen laskemiseen. Paine kehittyä ympäristöystävällisempään tuotantoon voi itseasiassa luoda kilpailuetuja yrityksille, jotka osaavat hyödyntää tämän mahdollisuuden.

Valitse vyötiäinen

Jos aihealue jäi kiinnostamaan, niin yrityksemme kautta löydät uusia ja monipuolisia kunnossapidon ja työturvallisuuden ratkaisuja, kuten työstökoneiden suojausten elinkaariratkaisuja ja konesuojalaitteita.
Tutustu ja ota yhteyttä meihin nettisivujemme kautta http://maxjas.fi/ niin me autamme sinua rakentamaan huoltosi kuluerästä investoinniksi.

Johannes Asikainen
Projektipäällikkö
Maxjas Oy